Hei kaikki.
Olen viimeksi kirjoittanut Facebook-sivulleni – joka on toiminut pääasiallisena tiedotuskanavanani – joulukuussa, joten ajattelin että nyt voisi olla paikallaan vähän pidempi teksti, jossa päivitän kuulumisiani.
Se, etten ole tänä vuonna kirjoittanut mitään sosiaaliseen mediaan (okei, Instagram-tililleni olen tehnyt sentään muutaman päivityksen) on ollut puolittain tietoinen ja puolittain vaistonvarainen ratkaisu. On tuntunut hyvältä pitää työhuoneen verhot vertauskuvainnollisesti kiinni ja taata näin itselleen työrauha.
Nyt kevät on kuitenkin siinä pisteessä, että verhoja voi varovasti avata ja päästää hieman päivänvaloa sisälle. Mutta ennen kuin kerron mitä olen tehnyt vuonna 2017, palataan hetkeksi viime vuoden puolelle.
Viime vuosi pyöri Ukkosmaine-yhtyeeni ympärillä, sillä yhtye julkaisi alkukeväästä kuudennen studioalbumin. Kevään levynjulkistamiskiertueen aikana alkoi kuitenkin ilmetä, että yhtye oli tilanteessa, jossa ainoa järkevä ratkaisu olisi jäädä määrittelemättömän mittaiselle tauolle.
Kirjoitin aiheesta tämän vuoden alussa pidemmin Ukkosmaineen kotisivuille blogimerkinnän, joten en käsittele sitä tässä pidemmin.
Viime vuosi merkitsi muutosta myös lastenmusiikkikuvioideni suhteen, sillä päätimme alkuvuodesta yhdessä yhtyetoverini kanssa laittaa vuonna 2002 perustetun Hullut Hattuset -lastenmusiikkiyhtyeemme toistaiseksi telakalle.
Kuten usein käy, muutokset johtavat jonkin uuden äärelle. Olin nimittäin haaveillut jo pidempään tekeväni lastenmusiikkikeikkoja yksin – ja esiintynytkin joissain tuttavapiirin lastenjuhlissa. Lasten soolokeikkojen järjestäminen olisi kuitenkin tuntunut bänditoiminnan sotkemiselta yhtyeen ollessa vielä aktiivinen.
Hattusten jäätyä tauolle ovi soolokeikoille olikin auki ja päätin katsoa mitä sieltä löytyy, vaikka asia tietysti melkoisesti jännittikin. Sovin itselleni kevääksi keikkoja päiväkotiin ja olin heti ne tehtyäni innoissani. Yksin soittaminen tuntui kivalta ja erityisen intensiiviseltä. Olin myös iloinen siitä, että pääsi pitkästä aikaa soittamaan pienimuotoisia keikkoja: samalla tavalla päiväkodeista keikkauransa aloittanut Hullut Hattuset oli vuosien varrella muuttanut instrumentaatiotaan sen verran, ettei aivan pienien keikkojen soittaminen enää onnistunut.
Päiväkotikeikoista rohkaistuneena sovin itselleni lastenkeikkoja kesäksi myös isompiin tapahtumiin. Ylivoimaisesti jännittävin oli heinäkuun lopussa Lieksan Vaskiviikoilla soitettu keikka: olin lastenteltassa pidetyn aamukonsertin pääesiintyjä ja esitystä saapui kuuntelemaan yli 400-henkinen yleisö. Ennen lavalle menoa pelotti ja jännitti ja mielessä viipyili ajatus siitä, että miten ihmeessä selviydyn tästä yksin.
Vajaan tunnin päästä poistuin lavalta kauluspaidan selkämys litimärkänä: yleisö tykkäsi ja keikalla oli aivan mahtava tunnelma. Tunsin oloni umpionnelliseksi ja voitonriemuiseksi.
Mitä on tapahtunut tänä vuonna?
Hyvältä tuntuvia juttuja on luontevaa jatkaa ja kehittää eteenpäin, joten tämän vuoden ajan olen keskittynyt siihen mikä viime vuonna tuntui mukavimmalta: lastenmusiikkiin.
Olen käyttänyt käytännössä koko alkuvuoden siihen, että olen kirjoittanut uusia lauluja (niitä on syntynyt toki myös aikuisyleisölle), äänittänyt niistä demoja ja työstänyt kappaleita eteenpäin. On tuntunut hyvältä saada keskittyä vain yhteen asiaan ja on myös tuntunut hyvältä työskennellä yksin.
Syy, miksi kirjoitan tätä blogimerkintää juuri nyt on se, että kuun vaihtuessa – siis ylihuomenna – lähden ulkoiluttamaan uusia laulujani ensimmäistä kertaa. Teen huhtikuun alussa viiden päivän sisällä kymmenen keikkaa lapsille (aikuisyleisö on tietenkin tervetullutta myös). Keikoista kolme on julkisia ja ne kaikki ovat kirjastoissa: lauantaina 1.4. soitan Kallion kirjastossa Helsingissä klo 14, maanantaina 3.4. Littoisten kirjastossa klo 17 ja keskiviikkona 5.4. Piikkiön kirjastossa klo 17. Kaikkiin mainittuihin konsertteihin on vapaa pääsy.
Muitakin suunnitelmia uusille lauluille on olemassa, mutta niistä lisää myöhemmin, sillä tykkään mieluummin puhua suunnitelmistani vasta kun jotain konkreettista on tapahtumassa.
Huomautettakoon lisäksi, että vaikka lastenmusiikkiasiat ovat tällä hetkellä itselläni etusijalla, teen mieluusti myös kysyttäessä keikkoja aikuisyleisölle soololevyyni painottuvalla ohjelmistolla. Aikuisten ja lastenkeikkoja voi molempia tiedustella tältä sivulta löytyvistä yhteystiedoista.
Erinomaisen hyvää alkavaa kevättä kaikille, toivottavasti nähdään keikoilla!
-Ville